Lähtökuopissa :)

Menin hyvissä ajoin kisapaikalle ja aloitin valmistautumisen. Vilkuilin hiukan muita tyttöjä ja aloin ihmettelemään, että miksi näytän niin valkoiselta muihin verrattuna.. Syykin selvisi.. Olin unohtanut kokonaan laittaa kisavärin iholle, eikä se ollut tietenkään edes mukana kisapaikalla! Hätäännyin melkoisesti ja sain kuin sainkin jonkun tytön suihkuttamaan päälleni Protanin jämät jostain purkista. Pelkäsin miten ihoni siihen reagoisi ja olin hiukan huolissani, sillä väriä joutui myös kasvoilleni ja hiuksilleni... Menin pyyhkimään kasvojani peilin eteen ja huomasin, että minulla ei ollut mitään muuta meikkiä kasvoilla kuin ripsari! Oh fuck! Meikitkään ei tietenkään olleet mukana.. Joku tyttö suostui onneksi meikkamaan minut, mutta lopputulos oli se, että näytin aivan 50-vuotiaalta crack-huoralta ja sininen luomiväri halpoine glittereineen oli sudittu kulmakarvoihini asti! Kun sitten aloin sormin häivyttämään luomivärin rajoja itku kurkussa, niin huomasin Protanin muuttuvan läikikkääksi otsallani! Siinä samassa huomasin myös, että hiukseni olivat pesemättä ja laittamatta ponnarilla! Kiharrin ei tietenkään ollut mukana myöskään... Ajattelin että nyt menee kyllä TODELLA huonosti, mutta onhan tässä vielä 1,5 tuntia aikaa lavalle menoon.. Ei paljon lämmitä kun Lahdesta ajaa Vihtiin ja takaisin vähintään kolme tuntia, tuumin.. Olin aivan maani myynyt, kun tajusin, että olen treenannut hullun lailla keväästä asti aivan turhaan, sillä en voi mennä lavalle tämän näköisenä, eikä pelastusta ole ;( En voinut käsittää, että miten olen voinutkin kämmiä kaiken näin perusteellisesti ja aivan käsille!
Näihin mietteisiin heräsin puoli kuudelta aamulla, puoli tuntia ennen kellon soittoa... Uni oli ollut jotenkin niiiiiiin todellisen tuntuinen kellonaikoineen ja paikkoineen yms, että olin aivan fiiliksissä ja todella kiitollinen kun tajusin nähneeni unta :) Oli pakko nousta ylös, kirjoittaa pitkä muistilappu kisoihin mukaan pakattavista ja muistettavista asioista, ja kaiken huipuksi alettava tuunaamaan vanhoja biksuja varabiksuiksi, jos uusille biksuille vaikka tapahtuu jotakin :D No huhhuh... Mietin että juuri tuota huonommin ei paljon voisi mennä, joten eiköhän ne kisat tuohon verrattuna mene sitten hyvin joka tapauksessa :D

Tämä päivitys on hyvin pikainen, sillä tekemistä riittää :) Tässä on enää muutama hassu päivä jäljellä ja kunto on edennyt hienosti, mutta kisapäivän kunto on tietysti se ainoa jolla on merkitystä. Kisavalmistelut jatkuvat kaikilla osa-alueilla: Syön, lepään ja treenaan ohjeiden mukaan. Venyttelen, pakkailen hiljalleen tavaroita ja blingaan biksuja iltaisin. Kisapäivä pyörii mielessä jatkuvasti, mutta hyvällä tavalla, sillä fiilis on hyvä ja odottava.

Dieetti on taas ollut erilainen kuin esim. keväällä ja toki hiukan jännittää, että mihin kuntoon pääsen tällä kertaa ja sopiiko tämä dieetti kropalleni. Menkat tuli onneksi aivan ajallaan tällä viikolla, joten nesteturvotuksen pitäisi ehtiä lähteä kisoihin mennessä. Onneksi nykyinen päivätyö on mahdollistanut myös säännöllisemmän vuorokausirytmin, joten olenkin saanut hyvin nukuttua sekä öisin, että bussissa.

Tällä viikolla on kyllä vähän ärsyttänyt, kun tuntuu että matkustaisi jollain mykoplasma-bussilla suurimman osan matkustajista köhiessä ja niiskuttaessa koko matkan ajan. Silloin kun ne ei yski, niin sitten syödään kaksin käsin pähkinöitä tai on läträtty ämpärillinen jotain kivaa myskillä ja urealla kyllästettyä hajustetta päälle, jotta vuorostani mä pääsen niiskuttamaan ja aivastelemaan hengityksen pihistessä viimeistä leipää päättärille saavuttaessa. Sitten kun mä hiukan kallistan istuimen selkänojaa nukkuakseni, niin eiköhän joku ole heti kitisemässä ja vinkumassa että "Neiti hei, voisitko nostaa sen selkänojan kun en mahdu istumaan!" Annas kun mä mietin... "En. Mä nimittäin ajattelin hiukan nukkua tässä tunnin matkan aikana." Sotahan siitä meinasi syttyä kun olin rehellinen ja tuli pieni väittely, mutta en voinut tällä kertaa auttaa kun bussissa oli tilaa istua muuallakin. Siinä olikin sitten tämän kertainen avautuminen :)

Nyt on kisan jälkeiset herkutkin ostettuina ja valmiina odottamassa; pussillinen suklaaherkkuja ja lakritsitoffeeta, kisojen jälkeen sitten hyvään ravintolaan nauttimaan hyvästä ruoasta ja ansaitusta lasillisesta viiniä. Ajattelin myös leipoa jotain hyvää heti kun ehdin :)

Tilasin myös Better Bodies:n uusia vaatteita ja uuden treenikassin palkkioksi kovasta treenistä. Paras ja oikea palkinto on kuitenkin oma kunto, jos se on parempi kuin keväällä :) Mulla on vaan oltava jokin "syy" antaa itselleni lupa tilata uusia ihania vaatteita ;)

Nyt on taas mentävä salille ja tekemään posetreeniä viimeistä kertaa ennen kisaa, sitten ruokaa nassuun, venyttelyä ja kohti Lahtea ja kilpailijakokousta. Yöt vietänkin sitten Kouvolassa vanhempieni luona, onnistuu kokkailut yms. helposti, on kunnon jääkaappi eikä tarvitse maksaa hotellista. Siitä on tämän tytön perjantai tehty tällä kertaa ;)

Kiitos kaikille minua tsempanneille ja onnea toivottaneille! Toivottavasti mahdollisimman moni pääsisi katsomaan kisoja ja kannustamaan kilpailijoita, sillä jokainen on kovan työn tehnyt ja hetkensä lavalla ansainnut. Nähdään siis Lahdessa!

-FitnessPerhonen-