tiistai 21. toukokuuta 2013

Palautusviikon tuumailuja

Hohhoijaa... Palautusviikon toinen päivä ja mä mietin jo, että mitäs kivaa aktiviteettia keksisin kun puntille ei ole asiaa tällä viikolla :) Täytyis vielä huominen olla ihan iisisti, ja sitten hanat auki lenkkipolulla! Sekin treeni tulee kyllä tehtyä HIIT-muotoisesti ja melko lyhyesti. T-kävelyä taidan käydä myös vähän tesmailemassa, sen  harjoittelun tärkeyttä kun ei voi kylliksi korostaa.

Kroppa kyllä kiittää saadessaan palautusviikon, sillä nyt on nimittäin pakarat ja koko yläselkä aivan tukossa, taisi mennä viime viikon treenit perille :) Hyvä pehmitellä niitä rauhassa. Nyt olisi sitten myös hyvä tilaisuus panostaa lepoon ja pitkiin yöuniin, ja niin aion myös tehdä. Saan samalla valmisteltua kroppaa seuraavien viikkojen intensiiviseen treeniin.


Matkakuume on taas noussut ja tuntuu pahenevan koko ajan, kyllä viimeistään ensi talvena olisi taas päästävä reissuun, mutta hiukan hidastaa kun tuo köyhtyminen ei tunnu pysähtyvän millään... Kummaa touhua... Pitäiskö mun muka esimerkiksi ostella vähemmän Better Bodies:n vaatteita... Läppärikin huutaa viimeistä leipää ja käy sen verran lämpöisenä, että varmaan syttyy tuleen vielä joku kerta. Täytyy varmaan alkaa säilyttään sitä jo valmiiksi sammutuspeitteen alla :D Kännykkä taas käy niin hitailla että hyvä kun saa puheluun vastattua ennen kuin soittaja luovuttaa ja lopettaa. Telkkarit kyllä toimii ilman ongelmia, eli ei mene tasan nallekarkit..

Ei hitto, masennusta pukkaa kun on enää reilu viikko synttäreihin. Mittariin tärähtää 28 vuotta. Ei ole tämä elämä mennyt ihan suunnitelmien mukaan tähän asti :( Unelmissani olin varma että menen naimisiin ennen kuin täytän 25 vuotta... Hmm. Just joo.. Olisin varmasti jo mennytkin, ellen olisi aikoinani alkanut huolella sössimään asioitani muka itsenäistymisen ja jännityksen kaipuussa. Nyt sitten asun yksin paikkakunnalla jossa mulla ei ole oikeastaan kavereita, eikä kyllä mitään muutakaan syytä asua kun työtkin on muualla. Asunto onkin sitten jo kolmas omistusasunto, ja mallia pienin kaikista kolmesta ja silti tähän asti isoin laina niskassa :)
 ;)

Mä olin myös aivan 100-varma etten ikinä koskaan tässä elämässä tule haluamaan lapsia, eikä musta koskaan olisi äidiksi, mutta voi kettu! Siitä on varmaan reilu vuosi tai hikisesti kaksi, kun joku sisäinen viisari otti ja nytkähti liikkeelle ja nyt se sitten raksuttaa. MIKSI!?! Noh, eihän tässä mitään, mutta omasta mielestäni lapsi/ainakin ensimmäinen lapsi olisi hyvä hankkia melko nuorena monistakin syistä. Siinähän voi mennä vuosia ennen kuin edes tärppää vaikka yrittäisikin. Siitä nyt en tiedä vieläkään, että olisko musta äidiksi, mutta onhan siinä aikaa opetella.. Onneksi mulla on tämä kilpaileminen, niin voin siirtää tuota kriisin poikasta loitommaksi ja ottaa oikein kunnon kriisin sitten kun täytän pyöreitä ;)

Hitto kun musta ei edes voi tulla tulevaisuudessa kunnon vanhaa piikaa jolla on kolme kissaa ja viherkasveja, kun on nuo pirun pöly-, home- ja eläinallergiat :D Mikä vanhapiika se sellainen on, jolla on jotain akaattikotiloita akvaariossa (ja nekin saattaa kuulemma kuivua hengettömiksi)... (Jälkihuomautus: Tämä ei silti ole mikään seuranhakuilmoitus, niin kuin joku oli tulkinnut...)


Mä tiedän että mulla on kuitenkin kaikki todella hyvin elämässä ja valitan pienestä/turhasta, sillä olen kuitenkin terve ja loistavassa kunnossa ja läheiseni ovat terveitä ja töitäkin riittää. Urheilu tuo valtavasti sisältöä elämään ja aika menee jotenkin todella nopeasti, kun tavoitteet ovat aina puolen vuoden ja vuoden päässä ja odotellessa aika menee treenatessa ja valmistautuessa. Mä vaan olen luonteeltani kuulemma kuin elohopeaa, nopea liikkeissäni ja vaikea pitää/saada kiinni. Haluan että asiat tapahtuvat ja hommat etenevät kaikilla elämän osa-alueilla, tai sitten mä annan olla ja jatkan eteenpäin. Niin kauan kuin pystyn itse järkevällä tavalla vaikuttamaan asioihin, osaan olla sinnikäs, mutta turhaudun nopeasti jos en voi vaikuttaa asioiden etenemiseen/etenemättömyyteen :) Välillä se on hyvä asia ja välillä se potkii päähän.

Tässä sen nyt huomaa, että mun pitäis vaan pysyä tiukasti siellä salilla, niin en ehtis kirjoitella mitään löpinöitä :D Takaisin "asiaan"..

Löysin taas kaupasta uuden kihartimen ja päätin kokeilla, josko nyt olisi käsissä tuote jolla saa ne oikeasti isot kiharat aikaiseksi... Eli jos musta ei kuulu pitkiin aikoihin, niin olen käsineni samassa takussa kuin se kiharrin ja mun hiukset, ja savua nousee paitsi päänahasta, niin myös korvista :D

Mun syksyn kisabiksujen ompelusta vastaa taas taitava Päivi Bothas, ja viikonloppuna olisikin aika viedä uusi kangas Päiville, niin on taas sekin projekti käynnissä hyvissä ajoin. Varasin myös Suskin BlackVanillasta taas meikkaajaksi, niin säästyn jälleen stressiltä meikin suhteen. Myös majoitusasiat on katsottuna ja mietittynä suurin piirtein. Tänä vuonna aion todellakin olla ajoissa valmistautunut kisoihin, sillä viime syksynä ne pääsivät muka jotenkin yllättämään ja tuloskin oli sen mukainen. Virheiden tekemisessä ei ole mitään järkeä, jos niistä ei edes ota opikseen ;) Ja mitä järkeä on sössiä kaikki se treeni ja dieetti ihan vain huolimattomilla valmisteluilla ja kiireellä kisapäivänä. Nyt mä kuittaan ja alan venytellä :)



   - FitnessPerhonen - 








tiistai 14. toukokuuta 2013

Aurinko paistaa ja kesää pukkaa :)

Kyllä se taitaa olla niin tänäkin vuotena, vaikka talvi oli taas niiiiiin niiiiin piiiitkä ja ankea, että kesä tulee sittenkin. En malta odottaa! Kävin jo viikonloppuna ihan rannalla ottamassa aurinkoakin, oli bikinit ja kaikki eikä palellut yhtään :) Tosin ei se rusketus vielä kauheasti tarttunut, mutta ainakin mieli tuli kesäiseksi.

Kroppa alkaa jo kivasti mukautua uuteen treeniohjelmaan, eikä mene enää jäätävään kokovartalojumiin. Vaikka nyt on kyllä pohkeet sen verran kipeät että tietää kävellessään.. Olinkin aamulla taas hieronnassa ja kuulin, että "kyllä urheilijan täytyy kestää mitä vain, ja kyllä ne kyyneleet kuuluu kunnon urheiluhierontaan" jepjep.. Kyllä taas irvistys irtosi kun jalkoja käsiteltiin :D Opin taas uutta mun alaselän vaivojen aiheuttajasta, ja nyt koitetaan taas uusilla vinkeillä saada se jälleen kivuttomaksi, se kun ei tykännyt hyvää kisoista. Kyllä olisi varaosat tarpeen mutta ei auta kun korjailla sitä mitä on..

Treenit kulkee kuitenkin kivasti ja motivaatiota riittää. Ruokaakin on saatu riittävästi ja Mannisen OsmoPure tuntuu menevän treenin jälkeen suoraan sinne minne pitääkin, eli glykogeenivarastojen täytteeksi. Voimatasoja seuraillaan nyt tiiviisti InBody mittausten sijaan ja tavoitteena on, että lihaa tulisi vielä hiukan lisää tähän varteen, erityisesti takaosastolle :)

Ja sitten pieni tarina joka alkaa näin.. Täällä Nummelassa mulla ei juurikaan ole tuttuja saati sitten kavereita, joten treenailtua tulee useimmiten yksinään musiikkia iPodilta kuunnellen. En tiedä onko mulla olemassa joku "hiukan" takakireä treenimoodi vai mistä se johtuu, että mua ei kyllä parane tulla salilla neuvomaan.. Tottakai saa ja pitää huomauttaa jos näkee että menee niin pahasti metsään että kohta teloo itsensä, mutta sellainen pikkutarkka "miks sä teet ton liikkeen noin kun voisit tehdä sen niin ja näin" alkaa vituttaa jos ei nyt nanosekunnissa, niin melko tarkkaan viimeistään yhden minuutin sisällä lauseen aloituksesta. Eikä mua salilla ole kukaan koskaan tullutkaan neuvomaan, paitsi seurustelukumppanit kautta aikojen. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun raksu on häipynyt salilta kuin protskupannari teflonilta kun neuvot ei ole mulle kelvanneet ja palaute mun suunnalta on ollut että kannustaa ja varmistaa saa kyllä, mutta neuvot ei napostele joten suus kiinni.. Mä kyllä kuuntelen ja saatan hyvinkin kokeilla näitä vinkkejä sitten kun olen yksin salilla, mutta jostain syystä ensireaktio on aina kunnon lämmöt ja savua korvista :D Sen olen huomannut, että miehistä on ilmeisesti kiva neuvoa salitreeneissä, ja vieläpä ilman että se tuntuu edes pätemiseltä jos tyypillä on pitkä treenitausta, mutta mulla on vaan vastaanotin jotenkin offlinessa kun olen itse treenaamassa.. Kyllä mua muulloin saa neuvoa ja salillakin kysyn kyllä itse mielelläni neuvoja jos tuntuu yhtään että niitä kaipaisin. Luulenpa että tässä asiassa mä en ole kovinkaan kehityskelpoinen, vaan on parempi että mä kuuntelen musiikkia, keskityn treenamaan ja pidän suuni kiinni... Treeniliikkeissä on kuitenkin erilaisia variaatioita ja ihmiset voivat olla fysiologialtaan ja ominaisuuksiltaan hiukan erilaisia, jolloin se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle, mutta silti sama lopputulos on saavutettavissa, eli treeni kohdistuu treenattavaan lihakseen eikä mene harakoille kunhan tekniikka on kohdillaan. No niin rakas "päiväkirja", siinä oli tähän tiistaihin pikkuinen avautuminen, syynä lienee pitkä puhelimessa vietetty työpäivä ja kolmas perättäinen lepopäivä :) Onneksi huomenna pääsee taas salille.

Haastattelu Vihdin Uutiset-lehdessä to 9.5.2013


Kulta yllätti mut lahjalla, uusin MusclePro-lehti, jossa olin saanut kehuja. Tuntui kyllä todella mukavalta saada hyvää palautetta :)

Tämän treeniviikon jälkeen onkin palauttelu/lepoviikon aika ja mä todella toivon, että kelit pysyis yhtä upeina jotta mä pääsen ulkoiluttaan mun trikoita pururadalle mäkivetojen merkeissä.

- FitnessPerhonen -








maanantai 29. huhtikuuta 2013

Treenit jatkuvat

Kisojen jälkeen huilin viikon ja söin niitä herkkuja joita oli niin kovin tehnyt mieli 8 viikon aikana. Ja paino sen kun laskee. Nyt ollaan tilanteessa kisapaino +1 kg ja sekin nestettä :) Läpipaska on läpipaska, maha sen kun kurisee tyhjyyttään vaikka nyt syödään ja kunnolla. Alaselkä otti taas rotsiin kisoista ja oli reilun viikon kohtalaisen kipeä, yhtenä iltana vähän pahemminkin, mutta nyt se on taas hyvä ja toimii.

Teetä, kanasalaattia, valkohomejuustoa ja puolukkahilloa <3

Viikko kisan jälkeen



Treeniohjelmaa tuunattiin ja hienosäädettiin hiukan ja kylläpä treeni maistui viime viikolla hyvältä kun sai vetää kunnon painoilla lyhyttä sarjaa pitkästä aikaa :D
Lauantaina oli viikon viimeisen, eli neljännen treenin aika voi kettu sitä fiilistä...! Se tunne kun koko kroppa tuntuu hakatulta ja norsulauman alleen polkemalta. Myös motivaatio mennä tekemään jalkatreeni siihen pisteeksi i:n päälle oli tasan nolla, hammasta purren suoriuduin hommasta ajatellen että sohva odottaa... Piti monena päivänä oikein miettiä, että miten pystyis istumaan tai kömpimään autosta ulos, kun perse ja jalat oli aivan tuhannen tukossa, eikä käsilläkään voinut liikkeelle kammeta kun nekin oli aivan jäissä... Aiiiiettä! Kyllä urheilu tekee sitten gutaa ;)
Mutta on se vain kuitenkin mahtava tunne kun tietää treenin menneen perille ja kropan olevan "hiukan" ihmeissään uudesta rasitteesta.

Nyt on maanantai ja toinen lepopäivä --> Etureidet ja ojentajat on vielä aika jäissä, mutta muuten kroppa on palautunut mukavasti. Tänään vielä hierottiin jalat ja avattiin lihaskalvoja. Hiukan sain osakseni päivittelyä ja huokailua tyyliin "Mitä ihmettä sä oot NYT itselles tehnyt??!!" "Kuinka hitossa sä oot saanut ittes näin jumiin!?" Mä keskityin irvistelemään ja yritin pysyä paikoillani...

Palkitsin itseni hyvästä kunnosta ja kisamenestyksestä tilaamalla uusia Better Bodies:n vaatteita --> Kasvattaa treenimotivaatiota ja salilla mä kuitenkin käyn useimmin vapaa-ajallani ;) Naisella on aina jokin hyvä syy ostaa uusia vaatteita tai kenkiä, ja jos ei ole, niin myös halu ostaa riittää syyksi ;) NIII!

No okei, myönnetään.. Kävin jo hankkimassa syksyn biksuihin kankaan. En vaan millään malttanut odottaa :D Jos nyt sattuu niin että törmään vielä parempaan, niin sitten vaihdetaan, mutta luulen että se oikea kangas on nyt hankittu ja voin alkaa seuraavaksi miettiä koristelua jne. Pidetään yksityiskohdat tietysti vielä salassa ;)


Sain viime viikolla myös uuden yhteistyökumppanin ja olen nyt virallisesti Team Mannisen riveissä. Mannistallissa tämän tytsyn on hyvä olla, sillä tämän vuoden alusta lähtien en ole edes käyttänyt minkään muun kotimaisen valmistajan lisäravinteita, sillä olen asiaa tutkittuani ja tuotteita kokeiltuani todennut Mannisen tuotteiden sopivan itselleni todella hyvin. Mannisen HydroISO:a olen käyttänyt koko talven ja se onkin ensimmäinen käyttämäni heraproteiini, josta minulle ei tule huonoa oloa ja hissin toimintaongelmia.

Tänään hainkin postista Mannisen paketin ja sieltä paljastui hyvä setti tukemaan treenejäni. Pinkki sheikkeri roskiin heittämieni tilalle, hiilaria, aminohappoja ja sitrulliinimalaattia :)


Tästä lähtien päivitän kuulumisiani myös Mannisen blogiyhteisössä osoitteessa http://www.manninen.info/blog/yhteiso/author/fitnessperhonen/

Että tämmöistä tällä erää, nyt syömään ja nukkumaan :) Hauskaa Vappua kaikille ja kisamenestystä ja upeaa reissua koko EM-kisajoukkueelle! 

Kuva: Tomi Rehell

- FitnessPerhonen - 





maanantai 15. huhtikuuta 2013

VOITTO TULI! :)

Lauantai oli päivä, jolloin kaikki vain loksahti paikoilleen juuri niin kuin pitikin. Päivän aikataulu oli itselleni paras mahdollinen, sillä aamulla sain heräillä vasta yhdeksän aikoihin. Oli mahtavaa kun sain nukkua yön omassa sängyssä ja hoitaa valmistelut kotonani. Aamu alkoi kisavärin levityksellä, josta kulta suoriutui taas vimpan päälle hienosti tehden huolellista jälkeä. Pari hetkeä murehdin atooppista ihoani, jossa oli taas talviseen tapaan pieniä kuivia kohtia, jotka kisaväri tuo heti näkyviin. Sitten muistin, että se on taas asia jolle en vain voi tehdä oikein mitään, joten turha sitä on myöskään murehtia. Ruokavaliossani on kuitenkin koko ajan runsaasti rasvoja ja ihoani rasvaan ympäri vuoden joka ikinen ilta.


Värin laittamisen jälkeen saapuivat luottomeikkaajani Suski Kouvolan BlackVanillasta kollegansa Lauran ja kaverinsa Lotan kanssa. Meikistä tuli taas aivan upea ja tytöt auttoivat minua vielä hiusten laitossa. Hiusten kanssa kaikki meni hienosti ja olin todella tyytyväinen tulokseen, vihdoinkin :) Onneksi tajusin olla vaalentamatta hiuksiani kun kävin kampaajalla vaikka tyvikasvua onkin jo yli viisi senttiä, sillä puhtaissa hiuksissa se ei edes näy kun omat hiukseni ovat hyvin vaaleat. En myöskään lähtenyt kikkailemaan ostamallani tyvikohotusraudalla, sillä en ehtinyt kokeilla sitä lainkaan ennen kisaa.. Tupeerauksella tuli tuttu ja turvallinen tulos. Ainoastaan hiusten selvittäminen kisan jälkeen teki kipeää.. Perussettiä siis. On tullut opittua, että kisapäivänä tai sitä edeltävänä päivänä ei pidä kikkailla yhtään mitään, mitä ei ole kokeillut tai tehnyt aiemmin. Ei pidä siis esim. käyttää mitään aineita tai uusia vaatteita joita ei ole ennen käyttänyt, niin ei tule ylläreitä.


Oloni ja vireystasoni oli koko päivän todella hyvä, ei tietoakaan heikosta olosta tai krampeista. Enhän ole ollut edes kipeänä sitten syksyn semi-flunssan :)


Kisapaikalle auto starttasi kahdelta ja kolmelta etsiskelinkin bäkkärillä jo nurkkaa johon asettua. Tunnelma ja henki paikan päällä oli keskittynyt mutta ystävällinen, ja oli upeaa katsella muita kilpailijoita, kun kaikki olivat tehneet kovan työn ja laittautuneet viimeisen päälle. Siinä muita katsellessa meinaan aina unohtaa, että olen itsekin laittautunut :)

 Oma fiilikseni oli enemmänkin innostunut kuin jännittynyt, sillä olin tyytyväinen itseeni. Rauhassa siis odottelin vuoroani, valmistauduin hiljalleen, kuuntelin musiikkia ja keskityin omaan tekemiseeni. Korvaamattomana huoltajana minua auttoi ja tsemppasi kisapaikalla tuttuun tapaan Johanna Balanssilta. Heti jos meinaan hermoilla niin Johanna ampuu alas sen suuntaiset ajatukset ja katsoo etten höntyile minne sattuu ja tusaile mitään turhaa :)

 Marjon kanssa valmiina bäkkärillä
Let's go girls!

 Lavalla fiilis oli aivan mielettömän upea. Oloni oli vielä parempi kuin viime keväänä, ja plussana en ollut touhusta läheskään yhtä pihalla kuin ensimmäisellä kerralla :) Tuntui siltä että lavalla olisi viihtynyt vaikka kuinka kauan! Siinä vaiheessa kun pääsin ensimmäiseen vertailuun olin aivan liekeissä, sillä olin vakaasti päättänyt, että viime syksyn kaltaisella epävarmuudella ei enää yhtään kisaa sössitä.. Oli kamala tunne lähteä syksyllä kotiin jo alkumetreillä :( Kyllä se taitaa omalla kohdallani todellakin niin olla, että olen huono peittelemään fiiliksiäni. Vaikka en sano sanaakaan, niin naamani paljastaa minut kilometrin päähän :) Jos oloni on huono, niin en pysty sitä peittelemään. Nyt se oli todella hyvä ja se myös näkyi.


Kuvat lavalta: Tommi Mankki



 Kyllähän voitto tuntuu vain niiin hyvältä :) 

Suuret kiitokset kaikille minua tukeneille ja kannustaneille! 
Erityiset kiitokset:
Balanssiklubit, Johanna ja Sami Hellgren
Kosmetologihoitola BlackVanilla, Suski Pallaslehto
Kauneushoitola MySpa, Sanna
Urheiluhieroja Veera Mäkelä
Suurin mahdollinen kiitos ja kumarrus rakkaalleni Samille, kaikesta <3

Ja lopuksi.. Olen todella iloinen ja onnellinen voitostani, mutta sanotaan että tyytyväisyys tappaa kehityksen... Kaiken tämän ilon keskellä en voi kieltää, ettenkö olisi halunnut ja unelmoinut pääsystä Suomen edustajaksi EM-kisoihin... Se olisi ollut aivan mahtavaa, mutta tietysti suuret onnittelut Marjolle ja muille kisapaikasta :)

Itselläni on vielä paljon työtä varsinkin takaosaston kanssa ja se tarkoittaakin, että tämän viikon otan levon ja rentoutumisen kannalta, mutta heti ensi maanantaina alkaa valmistautuminen kohti syksyn SM-kisoja. Kisasta tulee vuosi vuodelta kovatasoisempi ja haluan kiivetä lavalle aina paremmassa kunnossa kuin edellisessä kisassa, niin kuin varmasti kaikki muutkin. Turha siis jäädä leijumaan, sillä ilman kehittymistä oma motivaatio ei säily ja on turha kuvitella pärjäävänsä samoilla eväillä samalla kun muut kehittyvät. Luvassa on pitkästä aikaa muutoksia saliohjelmaan ja ruokavalio alkaa olla muuten kohdillaan, mutta täytyy/saa taas syödä enemmän että jaksaa ja kasvaa ;) Uusia biksuja haluaisin alkaa suunnittelemaan jo nyt!


Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa :)
Lisää kuvia tulee kun saan ne kutistettua tänne sopiviksi.

- FitnessPerhonen

torstai 11. huhtikuuta 2013

Viimeisiä viedään..

Huh mitä haipakkaa tässä on ollut... Aloitin pääsiäisenä viimeiset yövuorot ja jatkoin niistä heti uuteen työpaikkaan... Viime perjantaina menin vielä samoilla lämmöillä salilla ja hienosti kulki :)
Lauantaina olikin sitten ensimmäinen vapaapäivä 9 peräkkäisen 12-tuntisen työvuoron jälkeen ja makasin sohvalla aivan letkuna...! Salitreenikin meni vähän sinne päin kun kroppa tajusi että nyt olisi levon vuoro. No sitä sitten annettiin ja syötiin myös kunnolla ja maanantaina kun töiden jälkeen menin salille pumppailemaan kevyemmillä painoilla, niin virtaa ja fiilistä oli kuin sähköjäniksellä :D Hartioihin, olkapäihin ja ojentajiin tuli upea pumppi ja erottuvuus. Hyvää fiilistä vain lisäsi kun soitin oli tuupattu täyteen uutta musiikkia.

Uuden työn opettelu ja siitä stressaaminen on pitänyt minut hyvin kiireisenä aamusta iltaan saakka, mutta silti ajatukset kisoista ja valmisteluista päätyvät jossain vaiheessa vuorokautta pinnalle, tärkeää olisi ettei se tapahtuisi yöllä, kun pitäisi saada lepoa. Ihanaa on se, kun salille meno katkaisee työt edes reiluksi tunniksi ja saa tehdä jotain mistä tulee hyvä olo.

Sellainen juttu tässä on nyt päässyt käymään, että mun alaselän kivut näyttäis olevan historiaa, edes t-kävelyharjoittelun jälkeen ei alaselkään satu, eikä mitään mitään muitakaan kipuja tai "tuskia" ole enää näkynyt. Vähän hienoa!

Aamujumppaa minulla ei monena viikkona ollut, eikä paljoa silloinkaan, mutta nyt sekin vähä on onneksi tehty. HIIT-tyyppinen treenaus sopii mun päänupille niin paljon paremmin. Nopea tempo, lyhyt treeni ja hiki siihen päälle, eikä mitään tunnin tuhertelua joka aamu ;)


Päivän kunto :)

Nyt on tuunattu ripset MySpassa ja hiukset laitettu ojennukseen kampaajalla, ihoa kuorittu ja karvat ajeltu, biksut on ready to go ja mieli on hyvä ja olen enemmän innoissani kuin jännittynyt, kun ajattelen lauantaita.

Treenit on treenattu ja nyt on enää edessä se, että saa kisalookin oikein vimpan päälle kuntoon, eikä vähän sinne päin kuten syksyllä kävi...

Nyt jos vähän venyttelis ja huomenna onkin jo kisakokous ja alkaa värin laittaminen ja muut viimeistelyjen viimeistelyt ennen h-hetkeä, toivottavasti mitään kummia ei tässä enää ehdi sattua ja nähdään kultsalla! Mä olen valmis :D


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Alle 3 viikkoa kisoihin..

Kisat ovat aivan nurkan takana ja tämä tyttö alkaa olla aivan täpinöissään :) Fiilis on tällä hetkellä loistava, treeni kulkee, unta on riittänyt, terveenä pysytty ja kunto edennyt toivotusti. Itse asiassa se on edennyt sen verran mukavasti, että aamujumppaa on hiukan vähennetty ja täytyy ehkä syödäkin hiukan enemmän ettei kuihdu pois.. 

Viimeinen kunnon murjonta (lue: hieronta) tehtiin viime torstaina ja sen jäljiltä reidet tuntui ja näytti siltä kun joku olis napauttanu pesismailalla muutaman kerran.. Mutta eihän toki, se oli Veera joka käsitteli mun lihaskalvot taas uuteen nousuun.. Auts... Sunnuntaina sainkin sitten puolentoista tunnin klassisen hieronnan ja tuntui hyvältä ihan vain ottaa rennosti. Edes lonkankoukistajien venytykset ei tuntuneet pahalta, sillä jälkeenpäin on niin rento olo ettei paremmasta tietoa.

Viikonloppuna oli hiukan löysää aikaa ja tuli kaivettua illalla strassit esille ja kisabiksut tuli kerrasta koristeltua, vaikka ajattelin siihen menevän useammankin illan. Hauskaa oli ja hotfix-pinnoitetut strassit toimi niiiin hyvin! Voi sen lauantai-illan näköjään noinkin viettää. 


Tuli myös tuunattua hiukan kotia tässä eräänä iltana, totesin että pitäiskö mun laittaa pari perhosta lisää kun ei niitä vielä ihan joka puolella ole. Tuumasta toimeen ja siinä ne nyt olohuoneen seinällä lentelee :) Sisustaminen on kyllä mulle todella mieluisaa puuhaa, varsinkin jos pääsee suunnittelemaan ja sisustamaan oman asunnon kunnon remontista lähtien. Mulla on nyt menossa kolmas oma asunto ja nyt alan hiljalleen oppia, että kaikkea ei tarvitse laittaa kerralla valmiiksi, vaan on mukava sisustaa hiljalleen ja etsiskellä kaikkea mukavaa omaan kotiin. Remontit tietysti täytyy saattaa nopeasti loppuun, mutta nykyinen koti olikin ensimmäinen joka oli valmiiksi remontoitu. Vanhemmilta (varsinkin isältä) on remonttihalut hiipuneet kun tytär vaihtaa paikkakunnan myötä myös asuntoa parin vuoden välein. Enpä ihmettele :)


 Nyt onkin viimeinen työviikko menossa sairaanhoitajana leikkausosastolla ja heti pääsiäisen jälkeen on aika korkata uusi edustajan ura.. Olin juuri viiden päivän vapailla ja tähän seuraavaan viikkoon (maanantai-maanantai aamu) mahtuukin sitten lähes 70 työtuntia, eli kiirettä pitää. Nyt pitäisi olla stressaamatta ja jännittämättä suuremmin. Hiukan vaikeaa kun uusi työ on matkustamista ja auto on taas pajalla osissa kun se hajoaa mun kätösiin. Ei yhtään ketuta... Laskua tulee enemmän kuin liikaa, eihän mulla jää edes uusiin kenkiin rahaa ;) Pitäis varmaan hankkia korkkareiden sijaan lenkkarit jos ei ole kohta autoa ollenkaan...

Viikonloppu kului totuttuun tapaan myös kokkailun merkeissä, lihaa pussitettiin taas oikein kiukulla pakastin täyteen että riittää koko viikoksi.. Jääkaappi huutaa tyhjyyttään nykyään kun siellä on vain päivän eväät kerrallaan eikä mitään ylimääräistä. No eipä haittaa kun tiedän, että mun ruokavaliossa on herkuillekin oma paikkansa, mutta ei juuri ennen kisoja. 


Mmm... Lihaa..

Kunto on tosiaan edennyt nyt vauhdilla, vaikka olinkin jo hetken huolissani kun menkat teki taas tepposet ja keräsin pari kolme kiloa nestettä kroppaan ja tuntui että kunto ei etene mihinkään. No siitä selvittiin niin kuin joka kuukausi tähänkin asti elämässä, ei muuta kun taas seuraavia odotellessa.. Kunhan ei kisoissa vaivaa niin yritän olla siitä stressaamatta.



Nyt täytyy vain ottaa rauhallisesti ja rennosti ja keskittyä vielä huolella esiintymisen hiomiseen. En usko että homma kompuroi jännittämiseen tällä kertaa, sillä oma fiilis on nyt niin paljon parempi ja varmempi kuin viime syksynä. Kaiken kaikkiaan olo on samankaltainen kuin vuosi sitten keväällä, jolloin en olisi malttanut odottaa lavalle pääsyä.

 Kisasta tulee varmasti kaikissa sarjoissa kova ja tasokas, sillä jokainen on varmasti tehnyt kovasti töitä ollakseen parhaimmillaan kultsan lavalla. Bikinissä taso ja suosio on noussut koko ajan ja kukaan tuskin viitsii osallistua jos kunto on vähän sinne päin. Mä pidän itselleni peukut pystyssä ja sormet ja varpaat ristissä, että kaikki menee omassa valmistautumisessa yhtä hyvin loppuun asti.. Valmistelut jatkukoon, nyt unten maille!

2. koti @ Balanssi Nummela

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Valmistelut vauhdissa :)

Reilut neljä viikkoa kisaan ja hyvältä tuntuu, ainakin tässä vaiheessa.
Kroppaa on kuunneltu nyt paremmin ja viime viikolla tuli mm. otettua lähes neljän tunnin päikkärit, kun tuntui että nyt väsyttää aika paljon...
Kisadieettiä on hiottu taas parempaan suuntaan, maitotuotteetkin on nyt jätetty kokonaan pois ja korvattu kunnon paistilla :) Mä oon kyllä niiin koukussa maitorahkaan mutta ei auta..

Kalorit alkaa nyt olla kohdillaan kun nälättää ja kaikenlaiset herkut houkuttelee. Syön mun dieettieväitä ja katselen samalla telkkarista esim. Top Chef jälkiruokamestareita kuola valuen :D Näillä mennään..
Mutta ei se mitenkään tuskaista ole, tiedän kyllä ettei herkut tästä maailmasta lopu ja pärjään hyvin ilmankin, kokkaan itselleni jotain herkkua ilman lisäaineita sitten kisojen jälkeen. Saatan välillä ottaa palan tummaa suklaata niin ei tule sellainen olo että kaikki hyvä olisi ehdottoman kiellettyä jolloin se houkuttaisi vielä enemmän.

Eväitä on kokkailtu ahkeraan aina viikonloppuisin ja kulta on siinäkin suhteessa antanut minulle kaiken tukensa. Paremmat luomubataatit, täysjyväriisi ja lisäravinteita on tuotu Turusta asti kun Nummelan tarjonta on jäätävn surkea. Ruoat on sitten kokkailtu, punnittu ja pussitettu yhdessä ja pakastin on nyt aivan ääriään myöten täynnä. Viikolla ei sitten tarvitse kuin ottaa annokset seuraavaksi päiväksi sulamaan :) Ruokia punnitessa meinasi käydä massiivinen katastrofi, kun vaaka meni hengettömäksi jo alkumetreillä! Ei muuta kuin jakkara alle ja palovaroittimesta patteri vaakaan niin johan virkosi. Asiat tärkeysjärjestykseen, vaaka on patterilaitteista nro 1 ;)

Bataattia, täysjyväriisiä, porsaan- ja naudanpaistia, broileria

Vihdoin ja viimein löytyi myös proteiinipatukka joka ei ole aivan täyttä paskaa. Maku on törkeän hyvä (ja makuja on paljon), proteiini hyvälaatuista (isolaattia), hinta kohtuullinen (2,90 e) ja ainesosaluettelo esimerkillisen lyhyt.. Saanko esitellä: Quest Bar.. Ja tämä mainos ei ole maksettu ;)


Löytyi myös aivan ihana ja tehokas rasva, Now Cocoa Butter with Jojoba Oil. Purkissa rasva on kovaa, mutta alle minuutti mikrossa ja saan sivellä suihkun jälkeen vartalolleni lämmintä ja aivan törkeän herkullisesti suklaalle tuoksuvaa kookosvoita.. Vaarallista puuhaa näin kisadieetillä kun suklaata ei yhtään tekisi mieli... Iho jää aluksi rasvaiseksi, mutta imeytyminen on nopeaa ja tuoksukin hälvenee tunnissa. Hintakaan ei ole paha, n. 6 euroa/200ml ja ainesosat: 75% Pure Cocoa Butter with 25% Pure Jojoba Oil, eli ei mitään ylimääräistä paskaa tässäkään.


Heti kisavalmistelujen alkaessa tuli hankittua myös Raleigh:n Fitness stepperi aamuaerobisia varten. Itselle kun aamujumppa on aivan täyttä myrkkyä, niin saan edes hiukan helpotusta kun voin tehdä aamuaerobisen vaikka yöpaidassa ja katsoa samalla telkkarista tallentamiani ohjelmia tai lukea jotain kirjaa/lehteä ja kuunnella musiikkia. Stepperin valitsin koska siinä hanurikin pääsee hommiin ja tästä mallista löytyy sivuttaisliike.


Aamuaerobisia on nyt neljänä-viitenä aamuna viikossa 30 min. kerrallaan ja muuta aerobista ei juurikaan ole. Aiemmin olen tehnyt aamujumppaa todella vähän ja hoitanut aerobiset tanssitunneilla, joita minulla ei nyt ole. Aerobista on näin vähän, sillä rasvaprosenttini on ympäri vuoden siinä 11-13 ja kisoissa 10 ja allekin, eli poltettavaa rasvaa ei juurikaan ole. Ruokavalionikin sisältää melko paljon rasvaa vielä kisadieetilläkin.

Eilen olin Espoon Move Ymmerstassa IFBB:n bikinileirillä, jonka veti IFBB Bikini Pro Anna Virmajoki, eli oppeja haettiin parhaalta. Kisalookiin ja T-kävelyyn liittyen sain hyviä vinkkejä ja oli mukava nähdä leirin olevan aivan täysi uusista innokkaista kisaajista. Harmillisena koin sen, että jumppamaikat eivät kunnioittaneet  tilavaraustamme koska eivät olleet kuulemma saaneet tietoa siitä, vaan saimme osaksemme hiukan epäasiallista käytöstä, vaikka kanniskelimme kohteliaasti kahvakuulatkin salista toiseen kahteen kertaan. Kukaan meistä ei kuitenkaan antanut keskeytysten häiritä, vaan jatkoimme leiriä kunnes seitsemältä meidän täytyi poistua kokonaan salista, joka oli varattu meille kahdeksaan asti. Jälkimmäisen ryhmän kävelytreenit siis jäivät lyhyeen, mutta Anna toimi ammattimaisesti ja jokainen sai henkilökohtaista palautetta kävelystä ja poseerauksesta. Suuri kiitos Annalle <3 Aiemmin Move Ymmerstan leireillä ei ole ongelmia esiintynyt ja paikkana Move on mielestäni todella loistava.

Kisabikinit sain eilen, Päivi Bothas oli jälleen asialla, joten iso kiitos hänelle. Enää "kilo" strasseja liimattavana ja biksut ovat valmiit lavalle. Myös parit uudet korut on hankittu :) Posti toi uuden Piece of Norwayn jumpsuitin, jonka ajattelin pitää päällä kisapaikan bäkkärillä. Se on lämmin, helppo pukea ja riisua, eikä siinä ole ylimääräisiä saumoja/resoreita joihin kisaväri hankautuisi tai joista jäisi painaumia iholle. Järin hyvännäköinen se ei ole, mutta käytännöllisyys ajaa ulkonäön edelle bäkkärillä.

Olen hyvä keksimään stressin aiheita, vaikka juuri niitä pitäisi välttää.. Hyvänä uutisena itselleni teen pääsiäisenä kenties elämäni viimeiset yövuorot, joten yötyö ja 12 tunnin työvuorot eivät enää sekoita kroppaani tai pilaa lepopäiviäni. Lisää stressiä aiheuttaa kuitenkin se, että heti pääsiäisen jälkeen jätän sairaanhoitajan hommat ainakin toistaiseksi aloittaakseni uudessa työpaikassa myyntiedustajana. Vaikka työ onkin arkisin ja päivätyötä, niin ainakin alussa päivät varmasti venyvät hommia opetellessa.   

Ihanaa kun aurinko paistaa ja kevät on jo ovella :) Täytyy tästä lähteä salille treenaamaan, joten tälläistä tällä erää ja ei muuta kuin ensi kertaan!